#urbanismi

En ole hetkeen kirjoittanut blogiin urbanismijuttuja, joten päätin katkaista hiljaiselon. Aiheena on rakennettu kätevyys. Se tuli mieleeni muutamien pyöräilyaiheisten keskustelujen myötä. Yllättävän usein törmää ajatukseen siitä, kuinka kävely, pyöräily ja julkisen liikenteen käyttäminen on epäkätevä tapa liikkua - tai ainakin epäkätevämpi kuin autoilu. Ajatellaan, että kätevyys tai epäkätevyys on jotenkin kulkuneuvoon sisäänrakennettu ominaisuus. Tämä ei kuitenkaan pidä juuri koskaan paikkaansa. Yksi kulkumuoto on muita kätevämpi lähinnä siksi, että sen kätevyyteen on panostettu useampi vuosikymmen - usein muiden kulkumuotojen kustannuksella. https://saaste.net/blogi/2026/rakennettu-katevyys/ #kaupunkisuunnittelu #liikennesuunnittelu #urbanismi

Itseäni on hymyilyttänyt kun autoriippuvaiseksi itsensä tehneet ihmiset itkevät nyt siitä, kuinka kallista polttoaine on. Mikäli paskapäävaltioiden sotatoimet jatkuvat pidempään, öljyriippuvuus alkaa todennäköisesti tuntua enemmän myös omassa lompakossa. Voin kuitenkin lohduttautua sillä, ettei se tule vaikuttamaan omaan liikkumiseeni. Vaikka öljykriisit tulevat kaikille kalliiksi, niissä on se mukava piirre, että ne voivat antaa mukavan sysäyksen parempien kaupunkien rakentamiselle. Ne eivät tee sitä kuitenkaan itsestään ja historiasta löytyy esimerkkejä suuntaan ja toiseen. Toivottavasti kaupunkisuunnittelijat ja parempien, ihmisystävällisien kaupunkien puolestapuhujat käyttävät tilaisuuden hyväkseen. Nyt on täydellinen aika edistää kehitystä, jossa kaupunkeja rakennetaan ihmisille eikä autoille. @notjustbikes@social.notjustbikes.com julkaisi aiheesta mainion videon, jossa käydään läpi niitä eroja, joilla USA ja Alankomaat reagoivat 70-luvun öljykriiseihin. Aikamoinen ero ja lopputulos näkyy. https://www.youtube.com/watch?v=eXNLaHsKMz8 #kaupunkisuunnittelu #urbanismi

Taas näitä videoita, joita jokaisen pitää katsoa. Osa 7434. USA:ssa öljykriisin aikaan päätettiin, että autojen on kulutettava vähemmän polttoainetta. Sekös autoteollisuutta harmitti kun piti käyttää rahaa moiseen roskaan. Erityisesti autovalmistaja American Motors (Jeep) kipuili päätöksen kanssa ja yrityksen olemassaoloa suojellakseen lakiin laitettiin lobbauksen seurauksena poikkeus, jonka myötä työjuhdaksi tarkoitettujen lava-autojen ei tarvitse täyttää sen enempää kulutus- kuin turvallisuusvaatimuksiakaan. Yhtäkkiä yksi autovalmistaja sai rakennella autoja eri pelisäännöillä kuin kaikki muut ja sehän ei tietenkään muille kelvannut. Niinpä kaikki alkoivat rakentaa autoja samalla hengellä kuin American Motors: bensasyöppöjä, suuria ja turvattomia. Mutta koska rakennustarvikkeita kuskaavia landepaukkuja oli varsin vähän, autoja lähdettiin markkinoimaan uudelle ryhmälle: perheille. Temppu onnistui ja rahassa kylpevät boomerit innostuivat ostelemaan näitä tankkeja kotipihoilleen. Koska autoteollisuuden ei edelleenkään tarvinnut laittaa rahaa turvallisuuteen, myös se pyöriskeli rahassa. Autoja voitiin valmistaa halvemmalla ja ne saatiin myytyä kalliimmalle. Tämän seuraus on se, että USA on täynnä jättimäisiä, bensaa rohmuavia tappokoneita, joista käytetään myös lyhennettä SUV. Autot ovat erityisen vaarallisia kaikille autojen ulkopuolella oleville, kuten tavallista. Tämä on myös johtanut kilpavarusteluun, jossa kukaan ei uskalla enää ajaa pienellä autolla, koska pelkää oman turvallisuutensa puolesta. Kannattaa katsoa video, sillä tämä sekoilu on yrittänyt jo hyvän tovin rantautua myös Eurooppaan. Meillä täällä on varsin tiukat turvallisuus- ja päästövaatimukset, mutta myös meiltä on löytynyt porsaanreikä, jonka myötä tänne on saanut tuoda USA:sta samoja tappokoneita. Ikävä kyllä myös meiltä löytyy niitä vatipäitä, joiden ego vaatii tällaisten rakkineiden ostamista. Osa päättäjistä on jopa väläytellyt, että USA:n roskastandardit kelpuutettaisiin sellaisenaan myös Euroopassa. Mitä siitä, vaikka miljoonia ihmisiä kuolee, kunhan massikeisarit saavat miljoonansa. https://www.youtube.com/watch?v=JPm4de6-eTg #urbanismi #WarOnCars

Finncycle-tutkimushankkeen loppuraportti on mielenkiintoista luettavaa. Erityisesti huomioni kiinnittyi kohta, jossa Suomen touhua vertailtiin Alankomaihin. Siinä missä Alankomaissa kaupunki- ja liikennekehityshankkeet tehdään 10-20 vuodeksi eteenpäin ja niihin myös sitoudutan, Suomessa suuntaa vaihdellaan neljän vuoden välein. Lopputuloksena syntyy hyvin vähän ja sekin vähäinen on varsin rikkonaista. Pahimmillaan uudet päättäjät vesittävät edellisen neljän vuoden työn. Hyvä esimerkki tästä on kovasti pidetty ja liikkumattomuutta hurjasti vähentänyt polkupyöräetu, joka päätettiin nykyisen hallituksen toimesta lakkauttaa. Reportissa on paljon muitakin kiinnostavia havaintoja ja lisäksi se päättyy 13 suositukseen, joiden avulla kaupungeista rakennetaan kestäviä ja ihmisystävällisiä. https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2026-02/finncycle-tutkimushanke-2023-2025-loppuraportti-ja-suositukset.pdf #kaupunkisuunnittelu #urbanismi #pyöräily #jalankulku